Oiva hymyilee jatkossa myös elintarviketeollisuudessa

2 Posted by - 14.10.2014 - Hygienia ja elintarviketurvallisuus, Tapahtumia, Viimeisimmät uutiset
Eviralla oli Tampereen NordicFood-messuilla oma Oiva-tietopiste. Ylitarkastaja Marina Häggman vastasi lukuisiin kysymyksiin sekä osastolla että luentojen yhteydessä.

Eviralla oli Tampereen NordicFood-messuilla oma Oiva-tietopiste. Ylitarkastaja Marina Häggman vastasi lukuisiin kysymyksiin sekä osastolla että luentojen yhteydessä.

Elintarvikevalvonnan tietojen julkistamisjärjestelmä Oiva on ollut vähittäismyyntiä ja tarjoilua harjoittavissa yrityksissä käytössä toukokuusta 2013 lähtien. Vuodenvaihteessa 2015 Oiva laajenee koskemaan myös elintarviketeollisuutta. Tammikuun alussa järjestelmän piiriin tulevat leipomot, myllyt, juomat, makeiset, kasvikset, varastot, kuljetukset ja tukkumyynti. Toukokuussa Oiva-aikakauteen siirtyvät lihaa, maitoa, kalaa ja kanamunaa käsittelevät laitokset.

Tampereen NordicFood -messuilla 10. lokakuuta luennoinut Eviran ylitarkastaja Marina Häggman uskoo, että järjestelmä saadaan käyttöön yhtä sujuvasti kuin ammattikeittiöpuolellakin.

– Hygieniataso sekä lainsäädännön noudattaminen ovat elintarviketeollisuudessamme varsin korkealla tasolla jo nyt, joten en usko, että valvontatietojen julkistaminen sinällään tuo uusia asioita alan toimijoille.

Ruoan vähittäismyynti ja tarjoilupuolella olevasta Oiva-järjestelmästä muokataan elintarvikepuolelle soveltuva ohjeistus. Osa materiaalista on parhaillaan lausuntokierroksella. Valmis kriteeristö tulee loppuvuodesta Eviran nettisivulle osoitteen oivahymy.fi taakse.

– Elintarviketeollisuudessa valvonta on toimipistekohtaista. Näin ollen Oiva-arvosanakin koskee aina yrityksen yhtä toimipistettä. Isoissa laitoksissa ei luonnollisesti tarkasteta joka kerta kaikkia kohteita, vaan poimitaan tietty otos. Oiva-raportissa on sitten tämän otoksen arvosana, Marina Häggman selvittää.

Tietojen julkistaminen trendinä Euroopassa

Suomalaisessa Oiva-järjestelmässä hyödynnettiin aikanaan muissa Euroopan maissa hyväksi havaittuja kokemuksia. Marina Häggman kertoo, että trendi valvontatietojen laajemmasta julkistamisesta näyttää maailmalla jatkuvan.

– Meidän jälkeen moni muukin maa Euroopassa lähti julkistamisen tielle. Kirjo on kuitenkin valtava, symbolina käytetään hymiön lisäksi kahvikuppia, haarukkaa tai liikennevaloa ja osassa valvontatiedot ovat ovessa, toisissa ne löytyvät netistä. Suomi näyttää omien havaintojeni mukaan olevan ainut maa, jossa ohjeet ovat julkisia ja kaikkien saatavilla.

Marina Häggman kertoo, että tietojärjestelmän kehittäminen ja valtakunnallinen käyttöönotto olivat aikanaan merkittäviä haasteita. Käynnistäminen kuitenkin sujui odotusten mukaan, eikä valvontatietojen analysointikaan ole paljastanut mitään suuria yllätyksiä. Haastatteluhetkellä Oiva lähestyi 1,5 vuoden ikää ja tarkastusten määrä oli syyskuun lopussa yli 29000.

– Alan toimijat tietävät mitä tekevät. Suurimmassa osassa yrityksiä asiat ovat kunnossa. Suurkeittiössä arvosanat ovat järjestään oivallisia tai hyviä. Pikaruokasegmentti ja ravintolat ovat niitä paikkoja, joista löytyy eniten korjattavaa.

Syyskuun 2014 loppuun mennessä päivitetty tilasto kertoo, että Oiva-järjestelmään on raportoitu yli 29 000 tarkastuskäyntiä. Näistä 84 % arvosana oli joko oivallinen tai hyvä.

Syyskuun 2014 päivitetty tilasto kertoo, että Oiva-järjestelmään on raportoitu yli 29 000 tarkastuskäyntiä. Näistä 84 % arvosana oli joko oivallinen tai hyvä.


Alueellisesti tasaista

Evira on tehnyt valvontatiedoista myös alueellisia vertailuja. Näiden mukaan Suomen kuusi aluetta etenevät tasatahtiin, eikä valvontayksikköjenkään välillä ole merkittäviä poikkeamia.

– Arviointiohjeiden julkaiseminen poisti noista arvioinneista ääripäät. Parhaillaan valvontayksiköissä tehdään töitä, jotta sen sisällä tarkastukset olisivat mahdollisimman tasalaatuisia. Valvontayksikkö on hallinnollinen alue, joka voi käsittää ison kunnan tai monta pienempää kuntaa, Marina Häggman selvittää.

Oiva-raportit ovat nähtävissä toimipaikan sisäänkäynnin yhteydessä, jonka lisäksi kohteen nettisivujen on tarjottava mahdollisuus raporttiin tutustumiseen. Kun Oiva aikanaan otettiin käyttöön, oli yksi huolenaihe uusintakäyntien aikataulutus. Eli, kun Oiva ei hymyilekään, niin koska yrittäjällä on mahdollisuus korjata asiantila?

– Epäkohdan korjaamiseen tarvittavasta ajasta sovitaan tarkastuksella ja uusintatarkastus on ohjeistettu tehtäväksi tästä päivästä kahden viikon sisällä. Täysin oma kiireellisyysjärjestys on tietysti tuossa yhdessä prosentissa kohteita, jotka ovat saaneet arvosanaksi huono. Näissähän on kyse vakavista puutteista, joten asiat on korjattava nopeasti, jotta elintarviketurvallisuus ei vaarannu, Marina Häggman kertoo.

Teksti ja kuva: Juho Mäyry, Metos

No comments